Suomen Rotukissayhdistys ry säännöt
1§ Yhdistyksen nimi on Suomen Rotukissayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Helsinki
2§ Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kissojen arvostamisen ja paremman ymmärtämyksen hyväksi, valvoa ja ohjata rodunjalostustoimintaa, tutkia kissojen kasvatus- ja hoitokysymyksiä, sekä järjestää kissanäyttelyjä. Toimintaan sisältyy eläinsuojelutyön tukeminen mahdollisuuksien mukaan. Päämääräänsä yhdistys pyrkii näyttelyillä, julkaisutoiminnalla, esitelmillä, neuvonnalla, tuomarikoulutusta edistämällä, ylläpitämällä kissahoitolaa sekä muulla vastaavanlaisella tarkoituksenmukaisella toiminnalla.
Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä harjoittaa kahvila- ja ravintoliikettä, vastaanottaa lahjoituksia ja testamenttilahjoituksia sekä toimeenpanna asiamukaisella luvalla keräyksiä ja arpajaisia toimintansa tukemiseksi.
3§ Yhdistys noudattaa Suomen Kissaliitto r.y:n ja sen kautta Federation Internationale Feline´n (F.I.Fe) kulloinkin voimassa olevia yleisiä sääntöjä ja rotumääräyksiä.
4§ Yhdistyksen jäseniksi pääsevät kaikki kissankasvatuksesta ja kissatyön edistämisestä kiinnostuneet henkilöt, joiden jäseneksi liittymisen hallitus vahvistaa.
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia-, perhe-, eläkeläis-, nuoriso-, kannattaja-, ainais- tai kunniajäseniä. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jonka perheen joku muu jäsen on varsinainen tai ainaisjäsen. Nuorisojäsen on jäsen, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta. Nuorisojäsen ei ole äänioikeutettu. Nuorisojäsenen täyttäessä 15 vuotta, hänet siirretään varsinaiseksi tai perhejäseneksi. Kannattajajäsen, joka voi olla myös oikeuskelpoinen yhteisö, ei ole äänioikeutettu. Varsinaiset-, perhe-,eläkeläis-,nuoriso- ja kannattajajäsenet suorittavat vuosittain syyskokouksessa määrättävän jäsenmaksun kunakin vuonna tammikuun loppuun mennessä. Ainaisjäsenet suorittavat kymmenkertaisen jäsenmaksun suuruisen kertamaksun.Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen ehdotuksesta kutsua henkilön, joka merkittävällä tai pitkäaikaisella mallikelpoisella toiminnallaan on edistänyt rotukissatyötä. Ehdotus raukeaa ellei 2/3 läsnäolevista jäsenistä sitä kannata. Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksuista.
5§ Jäsenen, joka käyttäytymisellään tai toiminnallaan halventaa tai vahingoittaa tai vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa, voi hallitus erottaa, jos 2/3 täysilukuisen hallituksen jäsenmäärästä sitä vaatii. Erottamispäätös tehdään kuitenkin vasta sitten, kun asianomaiselle ensin on annettu kirjallinen varoitus, ja vain siinä tapauksessa, ettei siitä ole ollut apua. Erottamispäätöksestä ilmoitetaan asianomaiselle kirjallisesti . Erotettu saa 30 päivän kuluessa puheenjohtajalle osoitetussa kirjeessä valittaa yhdistyksen kokoukselle. Erotetulla tai eronneella ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen tai maksujen takaisin saamiseen. Jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta 31.01 mennessä, katsotaan yhdistyksestä eronneeksi. Hän voi kuitenkin päästä jäseneksi jälleen suorittamalla kaikki laiminlyömänsä maksut.
6§ Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jonka syyskokous valitsee vuodeksi kerrallaan sekä vähintään 6 ja enintään 10 varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, lisäksi valitaan sihteeri, varasihteeri, rahastonhoitaja sekä muita tarpeelliseksi katsottavia toimihenkilöitä ja toimikuntia, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta yhdistyksen muista jäsenistä.Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan lisäksi puolet (1/2) hallituksen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, mutta vaaleissa ratkaisee arpa.
7§ Yhdistyksen alaisena voi toimia jaostoja ja piirejä, joiden toimintaohjeet yhdistyksen hallitus vahvistaa.
8§ Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai varasihteerin kanssa.
9§ Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu yhdistyksen kokoukselle.
10§ Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä kunakin kalenterivuonna.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1 valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
2 valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3 todetaan kokouksen laillisuus
4 hyväksytään yhdistyksen vuosikertomus
5 luetaan tilintarkastajan lausunto ja tarkastetaan vuositase ja
6 hyväksytään vuositase ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
Syyskokouksessa, joka pidetään marraskuun aikana, käsitellään seuraavat asiat:
1 valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri,
2 valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
3 todetaan kokouksen laillisuus,
4 valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen varsinaiset ja varajäsenet 6§ mukaisesti,
5 valitaan yhdistyksen liittokokousedustajat,
6 valitaan tilintarkastaja ja hänelle varamies,
7 esitetään yhdistyksen tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma,
8 päätetään jäsenmaksuista,
9 päätetään yhdistyksen toimihenkilöille maksettavista palkkioista ja
10 käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
11§ Tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja tarvittavat pöytäkirjat on esitettävä hyvissä ajoin tarkastusta varten yhdistyksen tilintarkastajalle, jonka on palautettava ne lausuntoineen hallitukselle kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
12§ Vuosi- ja syyskokouksen lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä kokouksia. Kaikki tässä ja 14§: ssä mainitut kokoukset hallitus kutsuu koolle julkaisemalla kutsun kotisivulla tai yhdistyksen tiedotuslehdessä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä osallistua myös sähköisesti tai etäyhteyden avulla.
13§ Asia, jonka jäsen haluaa esittää kokoukselle on kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle vähintään 30 päivää ennen kokousta.
Neljännessä pykälässä mainituin poikkeuksin kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää. Kaikki päätökset tehdään ja vaalit toimitetaan avoimella äänestyksellä, ellei äänestystä suljetuin lipuin ole vaadittu ja kannatettu. Jos äänet menevät tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, mutta vaaleissa ratkaisee arpa.
14§ Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa jäsenistöstä sitä vaatii erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa mainitaan, ja se kutsutaan koolle kuten 12§:ssä mainitaan.
15§ Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä niitä kannattaa. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä samanlaisella määräenemmistöllä ja vahvistettava aikaisintaan kolme kuukautta myöhemmin pidettävässä ao. tarkoitusta varten kokoonkutsutussa kokouksessa edelleen samanlaisella määräenemmistöllä.
16§ Purkamispäätöksestä on ilmoitettava Suomen Kissaliitto r.y:lle ja sen kautta Federation Internationale Feline´lle. Jos yhdistys purkautuu, on sen varat käytettävä yhdistyksen tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkautumisen vahvistaneen kokouksen päätöksen mukaan.
(30.3.2021)
Ilmoitathan äänivaltasi käytöstä?
Mikäli olet SUROKin lisäksi myös jonkun muun Kissaliiton alaisen rotukissayhdistyksen jäsen, muistathan ilmoittaa meille minkä yhdistyksen hyväksi äänesi saa Kissaliiton liittokokouksessa laskea. Jokainen ääni on tärkeä ja vaikutusvaltainen – liittohan toimii juuri niin hyvin kuin jäsenet haluavat!
Äänivallan ilmoittaminen tapahtuu Kissaliiton Omakissa-järjestelmän kautta.
Voit ilmoittaa äänivaltasi käytöstä myös sähköpostitse suoraan sihteerille, osoitteella sihteeri @ surok.fi.
SUROKin hallitus kiittää kaikkia jäseniään luottamuksesta tämän vuoden osalta ja lupaa vuosi vuodelta edelleen parantaa palveluaan, mm. keräämällä tapahtumaideoita jäsenistöltä.